Porvoon tuomiokirkon historia lyhyesti

Porvoon seurakunta syntyi todennäköisesi 1200-luvun lopulla. Nykyisen harmaakivikirkon vanhin osa on ajoitettu u 1200–1300- lukujen taiteeseen.

Kirkko laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1400-luvun alussa. Historiansa varrella kirkko on kokenut kovia; sitä on poltettu ja ryöstetty vuosina 1508, 1571, 1590 ja 1708.

Piispanistuin siirrettiin Viipurista Porvooseen vuonna 1723, jolloin kirkosta tuli tuomiokirkko. Ruotsinkielinen hiippakunta, Borgå stift, perustettiin vuonna 1923 ja sen myötä Porvoon tuomiokirkosta tuli hiippakunnan pääkirkko.

Jatkosodan aikana vuonna 1941 kirkkoon osui lentopommi, joka kuitenkin räjähtti lattian alla ja aiheutti vain vähäisiä vahinkoja.

Viimeisin tulipalo sattui toukokuussa 2006, kun kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Vauriot korjattiin vuosina 2006–2008 ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöönsä marraskuussa 2008. 

Porvoon tuomiokirkko on nykyisin Porvoon suomalaisen seurakunnan keskeisin jumalanpalveluspaikka, ja samalla myös ruotsinkielisen Borgå svenska domkyrkoförsamlingin ja Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) pääkirkko.

Kirkkoon kokoonnutaan jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin sekä konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Porvoon tuomiokirkko on myös erityisen suosittu vihkikirkko sekä käyntikohde, jossa käy kymmeniä tuhansia vierailijoita vuosittain.

Pikkukirkko

Kellotapulin vieressä sijaitseva puurakenteinen Pikkukirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1740 ja se oli aikaisemmin suomenkielisen seurakunnan kirkko. Pikkukirkko on nykyisin molempien Porvoon seurakuntien käytössä.

Kellotapuli

Tornimaisessa kellotapulissa oli keskiajalla kolme kerrosta; tapulin nykyinen yläosa on rakennettu vasta 1700-luvulla. Kirkonkellot ovat lahjoituksia 1600- ja 1700-luvuilta ja ne soivat f-mollissa.